Asiaa käännöksistä

03.05.2019

Mielestäni ei kannata lukea vuoden 1992 Raamatun käännöstä eikä varsinkaan Uuden maailman käännöstä, sillä tietääkseni niiden kääntämisessä ei ole pyrittykään tarkkuuteen eikä uskollisuuteen elohimin sanalle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vuoden 1938 suomalaisesta käännöksestä puuttuu jakeesta Room. 8:1 sanat ei mukaan lihan kulkeville vaan mukaan hengen, mutta byzanttilaisesta tekstistä ne sanat löytyvät. Room. 8:1 lauseen loppuosa: ... niille messiaassa Jesuksessa ei mukaan lihan kulkeville vaan mukaan hengen

[Rom. 8:1] Niin ei nyt siis ole kadotustuomiota niille [jotka] messiaassa Jesuksessa [ovat], ei mukaan lihan vaeltaville vaan mukaan hengen

- - - - - - - - - - - - -

Alexandrialaisesta tekstistä jakeesta Matt. 5:22 näyttää puuttuvan kreikan sana eike, eikä sitä ole siis käännetty vuoden 1938 suom. käännökseen.
Kyseinen sana jakeessa Matt. 5:22 löytyy byzanttilaisesta tekstistä ja myös textus receptuksesta. Toivo Koilon käännöksessä se on käännetty sanalla syyttä.
Matt. 5:22, v. 1938 käännös, lisätty Toivo Koilon tekemä korjaus, sana 'syyttä'.

mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä syyttä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: sinä tyhjänpäiväinen, on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: sinä hullu, on ansainnut helvetin tulen.

Uskon, että on eri asia vihastua veljeensä kuin vihata veljeään.
Jakeessa Matt. 5:22 on kreikan sana orgizo, käännetty sanalla vihastua, ja tuo sama sana löytyy mm. myös jakeesta Ef. 4:26

Ef. 4:26 Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö. Älkää antako auringon laskea vihanne yli,

Kun taas mm. jakeissa 1.Joh. 1:9, 2:11, 3:15 ja 4:20 on kreikan sana miseo, käännetty vihata

1.Joh. 1:9 Joka sanoo valkeudessa olevansa, mutta vihaa veljeänsä, se on yhä vielä pimeydessä.
2:11 Mutta joka vihaa veljeänsä, se on pimeydessä ja vaeltaa pimeydessä, eikä hän tiedä, mihin menee; sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä.
3:15 Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja; ja te tiedätte, ettei kenelläkään murhaajalla ole iäistä elämää, joka hänessä pysyisi.
4:20 Jos joku sanoisi, että 'rakastan elohimia', mutta vihaisi veljeänsä, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka on nähnyt, kuinka voi rakastaa elohimia, jota ei ole nähnyt.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

[Jakeesta 1.Joh. 5:17] Kaikki vääryys on syntiä.

Jakeessa 1.Joh. 5:17 on kreikan sana adikia, joka on käännetty sanalla vääryys tuossa jakeessa, ja kreikan sana hamartia, käännetty sanalla synti. Novumin sanakirja määrittelee kreikan sanan hamartia seuraavilla sanoilla:'osumattomuus, erehdys, rikkomus, synti'. Itse lisäisin tuohon määritelmään sanat huti ja hairahdus. Katkelma Novumin sanakirjasta: 'Oikeuskielessä ja filosofiassa hamartia on kollektiivinen termi, joka sulkee sisäänsä kaikenlaiset rikkomukset'.

Katkelma Novumin sanakirjasta: 'Kreikan verbi hamartano merkitsee olla osumatta maaliin, ja samaten heprean verbi hata' merkitsee ensinnäkin 'mennä ohi maalin, eksyä tieltä', sitten myös 'ottaa harha-askel, käyttäytyä pahoin, tehdä syntiä. Tätä verbiä käytetään useissa Vt:n kohdassa ei-uskonnollisessa merkityksessä, esim. Tuom. 20:16 'jokainen näistä osasi lingota kiven hiuskarvalleen, hairahtumatta', Snl 19:2 'kiirehtivän jalka astuu harhaan'. Viimeksi mainittu esimerkki on hyvin valaiseva, koska siinä sana voidaan itse asiassa käsittää täysin kirjaimellisesti tieltä harhaan astumisena tai [kohdan selvän sivumerkityksen mukaisesti] joko älyllisenä erehdyksenä, jonka aiheuttaa hätiköity ratkaisu, tai moraalisena harha-askeleena, siis syntinä.

Muutettu siteeraukseen termi elohim: 'Useimmissa niistä kohdista, joissa hata' esiintyy VT:ssä, sanaa käytetään moraalisessa ja hengellisessä merkityksessä; se tarkoittaa synnin tekemistä joko lähimmäistä, 1Ms 20:9, tai elohimia vastaan. Se tapa, jolla sanaa käytetään, osoittaa, että sillä on merkitys 'tehdä syntiä' kaikkine merkitysvivahteineen.'

[1.Joh. 2:1] Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, että ette hairahtuisi; mutta jos joku hairahtuisi, niin meillä on puolustaja isän tykönä, Jesus messias, [joka on] vanhurskas.

---------------------------------------------------------------------------------------

[Room. 8:28, vuoden 1938 käännös hieman korjattuna, mielestäni eis agathon tulee kääntää hyvään eikä parhaaksi, myös ylt:ssä ja kjv:ssä on käännetty for good tuossa jakeessa]

ja tiedämme että rakastaville elohimia kaikki yhdessä vaikuttaa hyvään, niille jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.

[1.Kor. 10:24, v. 1938 käännös hieman korjattuna. jakeessa ei ole sanoja parastaan eikä parasta, vaikka suom. v. 1938 käännöksessä on sanat parastaan ja parasta]

älköön kukaan etsikö omaansa, vaan toisen kukin.

[1 Kor. 10:24, YLT] let no one seek his own -- but each another's.

Myöskään jakeessa Fil. 2:4 ei ole sanaa parasta, vaikka suom. v. 1938 käännöksessä onkin sana parasta tuossa jakeessa

---------------------------------------------------------------------------------------

Sanakirjan mukaan verbillä hyparcho on useampia merkityksiä. Henry George Liddell:in, Robert Scott:in, A Greek-English Lexicon'ista käy ilmi, että muodolla ta hyparchonta, joka määritellään nominina neutri monikko preesens partisiippi aktiivimuodoksi verbistä hyparcho, on seuraavat merkitykset:

1. in signf. , existing circumstances, presentadvantages,

2. in signf. possessions, resources

Jakeesta Luuk.12:33:myykää omaisuudet teidän ja antakaa almuja...

Edellämainitussaj akeessa Luuk. 12:33 on kreikan sana hyparchonta, joka edellä olevassa käännöksessä on käännetty sanalla omaisuus, monikkomuodossa omaisuudet.
Myös seuraavista jakeista löytyy tuo kreikan sana hyparchonta ja vuoden 1938 suom. käännöksessä se on käännetty sanalla varat jakeessa Luuk. 8:3 [varoillansa] ja sanalla omaisuus tai omaisuudet jakeissa Matt 24:47, Matt. 25:14 Luuk 11:21 , Luuk 12:15, Luuk 12:44, Luuk. 19:8 , 1.Kor. 13:3 ja Heb. 10:34, ja sanalla 'oma' jakeessa Apt. 4:32 Myös jakeessa Matt. 19:21 on tuo sana hyparchonta, itse kääntäisin tuossa jakeessa sanat sou ta huparchonta sanoilla omaisuudet sinun tai sanalla omaisuutesi, nuo sanat on käännetty sanoilla ' mitä sinulla on', vuoden 1938 käännöksessä tuossa jakeessa. Matt. 19:21 Jesus sanoi hänelle: 'Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy omaisuudet sinun, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua.

Myös jakeessa Luuk. 14:33 on kreikan sana hyparchonta, muodossa hyparchousin

[jakeesta Luuk 14:33] joka ei erottaudu kaikista mitä hänellä on ei voi olla oppilaani.

En ole aivan varma tulisiko sanat tois heautou hyparchousin kääntää tuossa jakeessa Luuk 14:33 sanoilla "mitä hänellä on" vai sanoilla 'itsensä omaisuudet' [ehkä taivutusmuodossa itsensä omaisuuksista] [vuoden 1938 käännöksessä ne sanat on käännetty sanoilla "mitä hänellä on"], mutta arvelen että tuossa tarkotetaan muustakin kuin omaisuudesta erottautumista.

Entä kreikan sana apotasso, joka tuossa jakeessa vuoden 1938 käännöksessä on käännetty sanalla luopua, muodossa 'luovu', mitä sillä mahdetaan tarkottaa tuossa jakeessa ja mitenkähän se pitäisi kääntää tuossa jakeessa?
Blue Letter Biblen mukaan sana apotasso tarkoittaa:

1.to set apart, separate

A. to separate one's self, withdraw one's self from anyone

i. to take leave of, bid farewell to

B. to renounce, forsake Itse kääntäisin sanan apotasso sanalla erottautua tuossa jakeessa Luuk 14:33.
Edellämainitussa jakeessa Luuk 14:33 on siis kreikan sana apotasso, kun taas mm. jakeissa Matt. 19:27 ja 19:29 on kreikan sana afiemi. Ei ole siis sama kreikan sana.

[Matt. 19:27, v. 1938 käännös] Silloin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: 'Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua; mitä me siitä saamme?'

[Matt. 19:29, vuoden 1938 käännös] Ja jokainen, joka on luopunut taloista tai veljistä tai sisarista tai isästä tai äidistä tai lapsista tai pelloista minun nimeni tähden, on saava monin verroin takaisin ja perivä iankaikkisen elämän. 

Afiemi on käännetty sanalla luopua myös mm. Mark. 10:28-29, Luuk 18:28-29 ja sanalla jättää jakeessa Luuk 5:11.

Mm. jakeissa Matt. 19:5 ja 10:7 on kreikan sana kataleipo, käännetty sanalla luopua v. 1938 käänöksessä, ja jakeessa Luuk. 5:28 sana kataleipo on käännetty sanalla jättää v. 1938 käännöksessä.

---------------------------------------------------------------------------------------

Jakeessa Matt. 6:1 näyttää olevan ero byzanttilaisen tekstin ja alexandrialaisen tekstin välillä, byzanttilaisessa tekstissä on sana eleēmosynē , sanakirjan mukaan se sana tarkottaa englanniksi1. mercy, pity,
esp. as exhibited in giving alms, charity,
2. the benefaction itself, a donation to the poor, almskun taas alexandrialaisessa tekstissä on dikaiosynē, suomeksi vanhurskaus. Uskon että byzanttilainen teksti on tarkempi, mielestäni alexandrialaisessa tekstissä on paha virhe tuossa. Suom. v. 1938 käännös näyttää seuraavan alexandrialaista tekstiä tuossakin jakeessa.Vuoden 1776 suom. käännöksessä se sana eleēmosynē on käännetty sanalla almu [almujanne] tuossa jakeessa. King James käännöksessä se sana eleēmosynē on käännetty sanalla alms eli almut tuossa jakeessa.

[Matt 6:1 King James Version] Take heed that ye do not your alms before men, to be seen of them: otherwise ye have no reward of your Father which is in heaven.


[Matt. 6:1, v. 1776 suom. käännös. Sana poie tarkottaa sanakirjan mukaan tehdä, tuossa käännetty anna]                                                                                                Kavahtakaat, ettette anna almujanne ihmisten edessä, että te heiltä nähtäisiin: niin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa.
---------------------------------------------------------------------------------------

Ivritin [hebrean] sana owlam, ja kreikan sana aionios on käännetty vuoden 1933-38 suomenkielisessä käännöksessä usein "ikuinen" tai "iankaikkinen". Tästä aiheesta lisää sivulla https://sanojaevankeliumista.webnode.fi/l/pohdintoja-muutamista-asioista/ ---------------------------------------------------------------------------------------

On varmaankin henkilöitä, joiden mielestä tiukin opetus uudelleenavioitumisasiassa on paras. Mutta onko se tiukin opetus Raamatun mukainen, vai onko se katolisen kirkon tekemä? Sivuhuomatuksena totean, että mielestäni jotkut katolisen kirkot opetukset ovat kuin trollien tekemiä.

ja sanon teille että joka poislähettäisi vaimonsa ei johdosta huoruuden ja naisi toisen, tekee aviorikoksen, ja poislähetetyn nainut tekee aviorikoksen.

[Matt. 19:9 , "poislähetetyn" - kreikaksi "apolelymenen" - on feminiinimuoto, tietääkseni sitä siis käytetään viittaamaan naispuoliseen.]

Eräs mies opettaa: 'Eli siis:
- Jos hylkää vaimonsa muutoin kuin [vaimon] huoruuden tähden ja nai toisen = aviorikos
- Jos hylkää vaimonsa [vaimon] huoruuden tähden ja nai toisen = ei ole aviorikos'

Katkelma Novumin sanakirjasta 'Porneia oli tavallinen haureutta merkitsevä sana. Toisin kuin moikheia, jota tavallisesti käytetään aviorikoksesta, kuvaa porneia kaikkia siveettömyyden muotoja.'  Katkelma Novumin sanakirjasta: 'Uudessa testamentissa esiintyvien sanojen tausta on ennen muuta Vt:ssä. Siellä vastaa porneia / porneuo -sanoja heprean zana, joka merkitsee sopimatonta käyttäytymistä, siveettämyyttä ja kevytmielisyyttä

Verbi moikhao / moikheuo löytyy seuraavista jakeista, monissa seuraavista jakeista sanat moikhao / moikheuo on käännetty "tehdä huorin" vuoden 1938 käännöksessä): Matt.5:27-28,5:32, 19:9, 19:18, Mark.10:11-12,10:19, Luuk.16:18,18:20, Joh. 8:4, Room. 2:22,13:9, Jaak. 2:11, Ilm. 2:22.

Mielestäni sanat 'tehdä aviorikos' ja 'tehdä huorin' eivät kumpikaan ole erinomaisia vastineita kreikan sanoille moikhao / moikheuo, sillä satunpa tietämään eräänkin joka LUULI, että aviopuolison hylkääminen / jättäminen olisi aviorikos.  Mutta silti mielestäni sanat 'tehdä aviorikos' on parempi käännös kreikan sanoille moikhao / moikheuo kuin sanat' tehdä huorin'.

Entä sellainen tilanne, jossa vaimo on jättänyt miehensä [siis eronnut], mutta tämä vaimo ei ole harjoittanut haureutta, niin jos tuo hylätty MIES avioituu uudelleen, niin syyllistyykö hän siinä aviotuessaan tekemään aviorikoksen vai eikä syyllisty? Jakeessa Matt. 19:9 , "poislähetetyn" - kreikaksi "apolelymenen" - on feminiinimuoto, siis sitä käytetään viittaamaan naispuoliseen.

Entä sitten sellainen tilanne, jos joku mies on menneisyydessään tehnyt aviorikoksen ja myös hylännyt vaimonsa. Jos tuo mies avioituu jonkun toisen kanssa, niin syyllistyykö hän siinä avioituessaan tekemään aviorikoksen vai ei? Eli pohdin sitä, että tuollaisessa tilanteessa, jossa mies on JO tehnyt aviorikoksen menneisyydessä ja myös jättänyt vaimonsa, tapahtuuko silloin uudelleen avioitumisessa aviorikos vai eikö tapahdu, JOS mies avioituu neidon tai sellaisen naisen kanssa, jonka kanssa avioituminen ei ole aviorikos.

Joillakin on erittäin tiukan kielteinen asenne kaikkien eronneiden vaimojen uudelleenavioitumiseen, jos vaimon entinen aviomies on elossa, mutta kysymys pohdittavaksi:  tapahtuuko KAIKISSA sellaisissa eronneiden vaimojen uudelleenavioitumisissa, joissa vaimon entinen aviomies on elossa, syyllistyminen aviorikoksen tekemiseen, vai onko sellaisia tapauksia, joissa eronnut vaimo ei syyllistyisi aviorikoksen tekemiseen uudelleenavioituessaan? Onko eronnut vaimo KAIKISSA tapauksissa sidottu, vai onko olemassa sellaisia tapauksia, joissa ei ole?

[Matt. 14:3-4] Sillä Herodes oli ottanut Johanneksen kiinni ja sitonut hänet ja pannut vankeuteen veljensä Filippuksen vaimon, Herodiaan, tähden 4 Sillä Johannes oli hänelle sanonut: ei sinulle ole luvallinen häntä pitää.

[Mark. 6:17-18, v. 1776 käännös} Sillä Herodes oli lähettänyt Johannesta ottamaan kiinni, ja pani hänen torniin, Herodiaksen, veljensä Philippuksen emännän tähden, jonka hän oli nainut. 18 Sillä Johannes oli Herodekselle sanonut: ei sinulle ole luvallinen pitää veljes emäntää.

Olen pohtinut, että miksi Johannes sanoi Herodekselle [jakeesta Matt. 14:4, v. 1776 käännös] 'ei sinulle ole luvallinen häntä pitää', enkä tiedä mikä oli se peruste, miksi Johannes sanoi niin.

Tiedän, että jotkut, joilla on erittäin tiukan kielteinen suhtautuminen kaikkien eronneiden vaimojen uudelleenavioitumiseen, perustelevat sitä mm. myös tuolla Herodiaan tapauksella, ja myös jakeella  [1.kor. 7:39] Vaimo on sidottu, niin kauan kuin hänen miehensä elää, mutta jos mies kuolee, on hän vapaa menemään naimisiin, kenen kanssa tahtoo, kunhan se vain tapahtuu hallitsijassa.

Mutta onko eronnut vaimo KAIKISSA tapauksissa sidottu, vai onko olemassa sellaisia tapauksia, joissa ei ole?

---------------------------------------------------------------------------------------

Jakeessa 1.Tim. 2:12 on vuoden 1938 käännöksessä on laitettu liite -nsä sanan mies perään, vaikka kreikankielisessä tekstissä tuossa jakeessa ei ole mitään vastaavaa kreikankielistä sanaa.

1.Tim 2:12 mutta en salli, että nainen opettaa, enkä että hän vallitsee miestä, vaan olkoon hän hiljaisuudessa.

1.Kor. 7:2 mutta haureuden syntien välttämisen takia olkoon kullakin miehellä /se/ hänen itsensä vaimo, ja kullakin vaimolla /se/ oma mies.

1.Kor. 14:34 olkoot naiset vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heillä ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo.
14:35 Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotona omilta miehiltä[nsä], sillä häpeällistä on naisten puhua seurakunnankokokouksessa

Ef. 5:21 Ja olkaa toinen toisellenne alamaiset messiaan pelossa.
5:22 Vaimot, olkaa omille miehille[nne] alamaiset niinkuin hallitsijalle;
5:23 sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös messias on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja.

Tiit. 2:5 olemaan siveitä, puhtaita, kotinsa hoitajia, hyviä, omille miehille[nsä] alamaisia, ettei elohimin sana pilkatuksi tulisi.

Kol. 3:18 Vaimot, olkaa alamaiset omille miehille[nne], niinkuin sopii hallitsijassa.

1. Piet. 3:1 Samoin te, vaimot, olkaa alamaiset omille miehille[nne], että nekin, jotka ehkä eivät ole sanalle kuuliaisia, vaimojen vaelluksen kautta sanoittakin voitettaisiin

Arvelen jakeen 1.Kor. 7:2 perusteella, että oma mies tarkoittaa omaa aviomiestä.

Jakeissa 1.Kor. 7:2 ,1.Kor. 14:35, Ef 5:22, Tiit 2:5 , Kol. 3:18 [tuossa jekeessa Kol. 3:18 byzanttilaisessa tekstissä ja textus recpetuksessa, ei alexandrialisessa tekstissä] ja 1Piet. 3:1 on kreikankielisessä tekstissä sana idios, joka suom. vuoden 1938 käännöksessä on käännetty jakeissa 1.Kor. 14:35 ja Ef. 5:22 sanalla oma, mutta jakeessa 1.Kor. 7:2 se on käännetty vain liitteellä -nsä sanan aviomies perässä, ja myös jakeissa Tiit. 2:5, Kol. 3:18 ja 1. Piet. 3:1 pelkällä liiteellä sanan mies perässä . Kreikan sanaa idios voi tutkia tuosta: [Ja jakeessa 1.Kor. 7:2 ilmaisussa miehellä hänen itsensä vaimo suomen sanat 'hänen itsensä' on käännöksenä kreikan sanalle heautou, siis eri sana kuin sana idios.]

Ja noissa edellä mainituissa jakeissa 1.Tim 2:12, 1.Kor. 7:2 1.Kor. 14:35, Ef 5:22, Tiit 2:5 , Kol. 3:18 ja 1. Piet. 3:1 on myös kreikan sana aner, vuoden 1938 käännöksessä se on käännetty sanalla mies jakeissa noissa jakeissa, paitsi jakeessa 1.Kor. 7:2 sanalla aviomies.

- - - - - -

Jakeessa Heb. 2:12 on lainaus Psalmista 22:23. Kyseisessä Psalmin kohdassa on ivritin [hebrean] sana qhl, joka Gesenius Lexiconin mukaan  tarkoittaa congregation, assembly. Kyseisen lainauksen perusteella tiedämme siis ivritinkielisen alkuperäisen sanan qhl, joka jakeessa Heb. 2:12 on käännetty kreikan kielisessä käännöksessä sanalla ekklesia.  Suomalaisessa vuoden 1938 Uuden testamentin käännöksessä sana ekklesia on useimmiten käännetty sanalla seurakunta, jakeissa 1.Kor. 11:18 ja 14:34 ekklesia on käännetty sanalla seurakunnankokous, jakeessa Apt. 2:47 se on käännetty sanalla yhteyteensä, sekä jakeissa Apt. 19:32 ja 19:40 sana ekklesia on käännetty sanalla kokous, sekä jakeessa Apt. 19:39 sanalla kansankokous. Jakeissa Apt. 15:30, Fil. 1:1, 1.Tim. 3:1-2, 3:8, 3:12, 5:17, Tiit.1:7, 1.Kor. 12:5 ja 1.Piet. 5:13 ei ole sanaa ekklesia.