Mielestäni sana armo on huono käännös sanoille chen, checed ja kharis

03.05.2019

Suomalaisissa Raamatunkäännöksissä ivritin [eli hebrean] sana chen ja kreikan sana kharis [charis] on käännetty useimmiten sanalla armo, ja myös hebrean sana checed on käännetty monessa kohtaa sanalla armo.

Mielestäni sanat chen ja kharis tulisi kääntää sanalla sulous. Mielestäni sanoilla chen ja kharis on myös hieman samantapaista merkitystä kuin sanoilla hyvänsuopuus, hyvänsuonti, hyväntahto, hyväntahtoisuus ja suosio.

Vaikka suomenkielessä joidenkin sanakirjojen mukaan sanalla armo on yhtenä merkityssisältönä anteeksianto, niin hyvien sanakirjojen perusteella mielestäni vaikuttaa siltä, että sanat kharis [charis] , chen [hen], checed [hesed], racham [raham], gedula ja rason EIVÄT TARKOITA ANTEEKSIANTOA EIVÄTKÄ SELLAISTA ARMAHDUSTA, JOTA ENGLANNIN SANA PARDON TARKOITTAA.

Mm. The Brown-Driver-Briggs Hebrew and English Lexicon, ja Gesenius' Hebrew-Chaldee Lexicon ja Jeff A Benner's The Ancient Hebrew Lexicon of the Bible -teoksista EI LÖYDY sanaa forgiveness eikä sanaa pardon käännökseksi sanoille chen, checed, racham, ratson eikä gedula.

Thayer's Greek Lexiconista ei löydy sanaa forgiveness eikä sanaa pardon käännökseksi kreikan sanalle kharis [charis].

Vine's Complete Expository Dictionary of Old and New Testament Words teoksesta ei löydy sanaa forgiveness eikä sanaa pardon käännökseksi sanoille kharis, heced, ratsown, racham eikä gedula eikä myöskään sanalle chen.

Gesenius Lexicon määrittelee sanan chen seuraavasti:

1 grace , favour, good-will

2 grace, i.q. gracefulness, beauty

3 supplication, prayer

4 pr. n. m. Zec 6:14; but compare ver. 10

Jeff A. Benner'in The Ancient Hebrew Lexicon määrittelee sanan chen [hen] sanalla beauty. Mielestäni sana sulous [grace ] on kyllä parempi käännös sanalle chen kuin sana beauty [kauneus].

Sanalaskua 3:34 on siteerattu Jaakobin kirjeessä 4:6 sekä 1. Pietarin kirjeessä 5:5, Sananlaskussa 3:34 on hebrean sana chen, joka käännetty kreikan sanalla kharis jakeessa Jaak. 4:6 sekä 1. Piet. kirjeessä 5:5. Blue Letter Biblen mukaan sana chen löytyy Vanhasta testamentista 69 kertaa. Novumin sanakirjan mukaan Septuagintassa sana kharis vastaa 61 kertaa sanaa chen.

Hebrean sana chen ja kreikan sana kharis on monissa englanninkielisissä käännöksissä käännetty monessa kohtaa sanalla grace.

Myöskään Liddel Scott Jones'in sanakirjassa, Middle Liddel'in sanakirjassa, Autentrieth'in sanakirjassa ja Slater'in sanakirjassa en nähnyt sanaa forgiveness enkä sanaa pardon käännökseksi sanalle kharis.

Liddel-Scott-Jones'in Greek English Lexicon'in määritelmä kreikan sanasta kharis:

I. in objective sense, OUTWARD GRACE or FAVOUR, BEAUTY, prop. of persons or their portraits : pl., GRACES; μετὰ χαρίτων" GRACEFULLY : less freq. of things ; of works; of words

2. GLORY,

II. in subjective sense, GRACE or FAVOUR FELT, whether on the part of the doer or the receiver

1. on the part of the doer, GRACE, KINDNESS, GOODWILL, τινος FOR or TOWARDS one; οὐ χάριτι τῇ ἐμῇ not for any KIND FEELING TOWARDS me; PARTIALITY, FAVOUR 

2. more freq. on the part of the receiver, SENSE OF FAVOUR received, THANKFULNESS, GRATITUDE; τινος FOR a thing : less freq. c. inf., οὐκ ἄρα τις χάρις ἦεν μάρνασθαι one has, it seems, no THANKS FOR fighting; χάριν εἰδέναι τινί to acknowledge A SENSE OF FAVOUR, FEEL GRATEFUL; τούτων FOR a thing, also χάριτας ἔχων πατρός owing him a debt of GRATITUDE,but ἀσπασμάτων χάριν τίν᾽ ἕξει; what THANKS will she have FOR; χ. ὀφείλειν to owe GRATITUDE, be beholden ; χάριν ἀθάνατον καταθέσθαι to lay up a store of undying GRATITUDE; χάριν λαβεῖν τινος receive THANKS FROM one; τινος FOR a thing ; THANK

3. FAVOUR, INFLUENCE

4. LOVE-CHARM, PHILTRE,

III. in concrete sense, A FAVOUR done or returned, BOON, χάριν φέρειν τινί confer A FAVOUR on one, do a thing to OBLIGE him; INDULGE, HUMOUR; χ. ἀνθυπουργεῖν return A FAVOUR ; opp. χάριν ἀπαιτεῖν to ask the repayment of a BOON; χ. ἀποστερεῖν withhold a RETURN for what one has received; τὰς αὑτοῦ εἰς τοὺς φίλους χ. the FAVOURS one has done them; χ. ἄχαρις α thankless FAVOUR; one which receives, or deserves, no thanks

b. GRANT made in legal form; αἱ τῶν Σεβαστῶν χ. imperial GRANTS

2. OF FAVOURS GRANTED

IV. GRATIFICATION, DELIGHT, τινος IN or FROM a thing ; also concrete, of things, A DELIGHT

V. δαιμόνων χάρις HOMAGE DUE to them, their WORSHIP, MAJESTY

2. THANK-OFFERING, εὐκταία χ. τινός, opp. a common gift

Jätin pois kohdan VI. special usages [erikoiskäytöt] ja kohdan VII., mutta niissäkään ei toki ollut sanoja forgiveness eikä pardon käännökseksi sanalle kharis.

- --

Netistä poimittua: "GRACE - In the New Testament, the Greek word generally translated "grace" is charis. The Greek-English Lexicon of the New Testament and Other Early Christian Literature [BDAG] gives the following definitions for charis:

1. a winning quality or attractiveness that invites a favorable reaction, graciousness, attractiveness, charm, winsomeness . . . 2. a beneficent disposition toward someone, favor, grace, gracious care/help, goodwill . . . 3. practical application of goodwill, [a sign of] favor, gracious deed/gift, benefaction . . . 4. exceptional effect produced by generosity, favor. . . . 5. response to generosity or beneficence, thanks, gratitude . . "

Huom. englanninkielisiä sanakirjoja lukiessa kannattaa mielestäni huomioida se, että englannin sanalla grace ei ole kaikkia niitä merkityssisältöjä mitä suomen sanalla armo.  Hurme-Pesonen-Syväojan Englanti-suomi suursanakirjassa englannin sanan grace aivan ensimmäinen määritelmä on sulous. Mielestäni se, että hyvistä hebrea-englanti-sanakirjoista ja kreikka-englanti-sanakirjoista ei löydy määritelmää forgiveness eikä määritelmää pardon sanoille chen ja kharis, todistaa, että sanoilla chen ja kharis ei ole kaikkia niitä merkityssisältöjä mitä suomen sanalla armo on.   Mielestäni suomenkielinen käsite armo on huono käännös sanoille chen ja kharis, sillä [nyky]suomenkielessä sanan armo yksi merkityssisältö on anteeksianto, jota mielestäni hyvien sanakirjojen mukaan ei ole sanoilla chen ja kharis, ja suomalaisesta sanasta armo myös puuttuu sitä sulous -sisältöä, jota sanoilla chen, kharis ja grace on.

Juuso Hedbergin Uuden testamentin kreikkalaissuomalainen sanakirja vuodelta 1890 antaa kreikan sanalle kharis ensimmäiseksi määritelmäksi sulo [mielestäni sulous on parempi käännös, ainakin nykysuomenkielessä]. Novumin sanakirja antaa sanalle kharis yhdeksi käännökseksi suloisuus. [Mutta en suosittele lukemaan Novumin sanakirjaa, sillä mielestäni siinä on paljon väärää opetusta laitettuna sanojen selitysten väliin.]

Myöskään Luther tekstissään Esipuhe roomalaiskirjeeseen ei käyttänyt sanaa anteeksianto määritellessään sanaa Gnade, armo, vaan käytti saksaksi sanoja Huld ja Gunst, jotka Esipuheen roomalaiskirjeeseen suomennoksessa on käännetty sanoilla suosio ja hywä tahto.

Vuoden 1933/1938 suomenkielisessä käännöksessä sanat chen ja kharis on siis useimmiten käännetty sanalla armo, mutta olen poiminut tähän ne lauseet, joissa sanat chen tai kharis on käännetty sulo- alkuisesti kyseisessä käännöksessä. Vuoden 1933/1938 käännöksessä chen on käännetty jakeessa Snl. 5:19 sanalla suloinen, jakeessa Snl. 11:16 suloinen, jakeessa Snl. 22:11 suloiset, jakeessa Snl. 31:30 sulous ja jakeessa Naahum 3:4 sulotar, ja jakeessa Kol. 4:6 kharis on käännetty sanalla suloista, [mielestäni oikeampi muoto siinä lauseessa on suloudessa]. Vuoden 1776 käännöksessä sana chen on käännetty sanalla suloinen jakeessa Snl. 5:19.

Mielestäni sanat sulous ja suloisuus eivät tarkoita aivan samaa. Mutta otan seuraavat lauseet esille siksi, että tahdon osoittaa, että sulo -alkuisten sanojen käyttö ei näytä olevan ennenkuulumatonta suomenkielessä elohimiin viitatessa.

Eräässä vanhassa Antti Achreniuksen sanoittamassa Siionin virressä [nro 56][nyk. Virsikirja 286] lauletaan: Ah armon Herra suloinen.

Ja myös vuoden 1886 virsikirjassa virressä 481 lauletaan: 8. säkeistö: ken sua rakastaa, se murheessakin saa sun suloisuuttas maistaa,

Suvivirressä lauletaan kuudennessa säkeistössä seuraavasti: Suo suloisuutta maistaa myös sielun sanassas.

Katkelma vuoden 1776 käännöksestä Psalmista: 145:9 Suloinen on Herra.

Tuossa jakeessa sana tow eli suomeksi hyvä on käännetty sanalla suloinen. Mielestäni sana hyvä olisi tuossa lauseessa oikea käännös.

Katkelma vuoden 1776 käännöksestä Psalmista 34:9 [8] . Maistakaat ja katsokaat, kuinka Herra on suloinen: autuas on se, joka häneen turvaa.

Myös tuossa jakeessa sana tow [eli hyvä] on käännetty sanalla suloinen

Vuoden 1776 käännöksessä myös jakeessa Sef 3:17 Herraan viitataan sanalla suloinen ja Psalmissa 135 hänen nimeensä sanalla suloinen.

- - - -
Vuoden 1938 suomalaisessa Uuden testamentin käännöksessä niissä kohdin missä lukee armo, se on tietääkseni lähes joka kohdassa käännöksenä sanalle kharis, mutta jakeessa Apt. 13:34 , jossa lukee v. 1938 käännöksessä Daavidin armot, ei ole kreikan sanaa kharis, vaan kreikan sana hosios. Ja jakeessa Heb. 10:28 ei ole sanaa kharis, vaan kreikan sana oiktirmos. Ja jakeessa Apt. 6:8 pitäisi mielestäni olla sana uskoa eikä armoa, sillä byzanttilaisessa tekstissä on siinä jakeessa kreikan sana pisteos. Jakeessa 2. Kor. 1:11 ei ole sanaa kharis vaan kharisma, ja jakeissa Room.11:15 ja Ef. 1:8 ei ole sanaa kharis. Siis missä vuoden 1938 Uuden testamentin käännöksessä lukee armo, pitäisi mielestäni lukea sulous, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

[Jakeista Ef. 1:6-7] siinä rakastetussa jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksipäästö, hänen suloutensa rikkauden mukaan.

[Gal. 2:21] En aseta-syrjään suloutta elohimin, sillä jos lävitse lain [tulee] vanhurskaus, niin messias turhaan kuoli.

[jakeista Room. 5:1-2] vanhurskautettuina uskosta meillä on rauha elohimin kanssa hallitsijamme Jesus messiaan lävitse, jonka lävitse myös meillä on ollut pääsy, uskolla, tähän sulouteen jossa olemme seisseet,

[2.Tim. 1:9] hän, joka vapahti meidät ja kutsui pyhällä kutsulla, ei mukaan töidemme, vaan mukaan oman aivoituksensa ja sulouden, joka on annettu meille messiaassa Jesuksessa ennen aikoja iäisiä.

[2. Tim. 1:9] who did deliver us, and called with an holy calling, not according to our works, but according to his own purpose and grace, that was given to us in messiah Jesus, before the times of the ages,

[Ef. 2:8-10] suloudella te olette vapahdetut lävitse [sen] uskon ja tämä ei teistä - elohimin lahja - ei töistä, ettei kukaan kerskaisi. Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut messiaassa Jesuksessa hyviä töitä varten, jotka elohim on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme

[Ef. 2:8-10] for by grace you are having been delivered, through the faith, and this not of you -- of elohim the gift, not of works, that no one may boast; for of him we are workmanship, created in messiah Jesus to good works, which elohim did before prepare, that in them we may walk

[Tts 3:7] että me vanhurskautettuina hänen suloudellaan tulisimme perillisiksi mukaan iäisen elämän toivon.

[Room. 5:20-6:2] 20 Mutta laki tuli luokse, jotta lankeemus suurenisi. Ja missä hairahdus suureni, sulous ylivuosi,                                                                                          21 jotta kuten hairahdus hallitsi kuolemassa, siten myös sulous hallitsisi lävitse vanhurskauden elämäksi iäiseksi lävitse Jesus messiaan meidän hallitsijamme.          1 Mitä siis sanomme? Viipyisimmekö hairahduksessa, jotta sulous suurenisi.             2 Ei suinkaan. Me, jotka kuolimme-irti hairahdukselle, kuinka vielä eläisimme siinä.     

[Joku opetti koskien jaketta Room. 5:20, että laki tuli osoittamaan syntimme suuriksi.]                                                                                                                                                       [Room. 6:14-16, v. 1938 käännös hieman korjattuna]

Sillä hairahduksen ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan sulouden alla. Kuinka siis on? saammeko hairahtua, koska emme ole lain alla, vaan sulouden alla? Ei suinkaan.
Ettekö tiedä, että jolle antaudutte palvelijoiksi kuuliaisuuteen, palvelijoita olette [sille], jolle olette-kuuliaisia, joko hairahduksen [palvelijoita] kuolemaan tai kuuliaisuuden vanhurskauteen.

[Room. 6:15] What then? Shall we sin because we are not under the law but under grace? Let it not be!

[jakeesta Kol 4:6] sananne aina suloudessa suolalla höystettyä ...

[Ef. 4:29] mikään lause kelvoton suustanne älköön lähtekö, vaan jos jokin hyvä rakennukseksi tarpeen, että antaisi suloutta kuuleville

Charles S. opetti: "A believer's gracious words [such words even being made possible by His grace] reflect the grace of Christ, Who uses our graciousness to draw others to His saving grace! Truly what goes around, comes around!

[ Kol. 3:16] Let the word of messiah dwell in you richly, in all wisdom, teaching and admonishing each other, in psalms, and hymns, and spiritual songs, in grace singing in your hearts to the lord;

[Luuk. 2:40, v. 1938 käännös hieman korjattuna] ja lapsi kasvoi ja vahvistui hengellä, ollen täytetty viisaudella ja elohimin sulous oli hänen yllänsä.

[ Joh. 1:14] ... täynnä suloutta ja totuutta

[Joh. 1:17] [se] laki lävitse Mošen annettiin, sulous ja totuus lävitse Jesus messiaan ilmaantui

[jakeesta 1. Piet. kirje 3:7, v. 1938 käännös hieman korjattuna] ... niinkuin heikommalle astialle, vaimolle, antavina arvoa, kuin [he ovat] ja elämän sulouden perillisiä kanssa, etteivät teidän rukouksenne estyisi.

[Heb. 10:29, v. 1938 käännöksestä hieman korjattuna] kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa elohimin pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa henkeä sulouden.

[Fil. 1:2] sulous teille ja šalom elohimiltä isältämme ja hallitsija Jesus messiaalta.

[2. Kor. 6:1] and working together also we call upon [you] that you receive not in vain the grace of elohim

[1.Moos. 6:8] ja Noach sai sulouden silmissä Jhwh:n

[San. 3:34, v. 1933 käännös hieman korjattuna] pilkkaajia hän pilkkaa ja nöyrille hän antaa sulouden.

Vuoden 1938 suomenkielisessä Uuden testamentin käännöksessä sana kharis on siis useimmiten käännetty sanalla "armo", mutta seuraavissa jakeissa se on käännetty jollain muulla sanalla kuin sanalla armo v. 1938 käännöksessä: Luuk. 6:32 [käännetty sanalla kiitos], 6:33, 6:34, 17:9, Apt. 2:47 [käännetty sanalla suosio], 24:27 [käännetty sanalla suosio], 25:3 [käännetty sanalla suosionosoitus] , 25:9 [käännetty suosio], Room 6:17 [käännetty sanalla kiitos], 1.Kor. 10:30, 15:57, 16:3, 2. Kor. 1:15, 2:14, 8:4, 8:6, 8:7, 8:16, 8:19, 9:15, Ef. 4:29 [jakeessa Ef. 4:29 sana kharis on väärin käännetty sanalla "mieluista" v. 1938 käännöksessä], Kol. 3:16, 1.Tim 1:12, 2.Tim 1:3, Filemon 1:7 ja Hebr. 12:28. Jakeessa Kol. 4:6 kharis on käännetty sanalla suloista v. 1938 käännöksessä, mutta täsmällisempi käännös siinä lauseessa mielestäni olisi suloudessa.

[Jakeissa Room. 10:15, 16:18, Ef. 5:2, Fil. 4:18 ja Jaak. 1:11 ei ole sanaa kharis,vaikka suomalaisessa v. 1938 käännöksessä onkin käännetty suloinen/sulous/ suloista]

Vuoden 1933 suomenkielisessä Vanhan testamentin käännöksessä sana chen on siis useimmiten käännetty huonosti sanalla armo, mutta olen poiminut tähän virkkeeseen muutamia lauseita, joissa chen on käännetty jollakin muulla sanalla siinä käännöksessä, sulkuihin on laitettu sana jolla sana chen on käännetty suomeksi kyseisessä jakeessa v. 1933 suom. käännöksessä: Snl. 4:9 [käännetty ihana], Snl. 13:15 [käännetty suosio], Snl 17:8 [käännetty kallis], Snl 28:23 [käännetty suosio], Saarn. 9:11 [käännetty suosio], Saarn. 10:12 [käännetty suosio] , Sak. 4:7 [käännetty suosio, Naahum 3:4 sulotar.

Myös mm. seuraavista lauseista löytyy sana chen.

[Snl. 1:9 ] ... seppele sulouden...

[Snl 3:22] ja ne ovat elämiä sielullesi ja sulous kaulallesi

[jakeesta Snl 5:19] rakas peura, sulouden vuorikauris

[jakeesta Snl 11:16 ] sulouden nainen saa kunniaa

[jakeesta Snl 22:11] rakastava puhtautta sydämen, suloutta huulensa, lähimmäisensä kuningas

[Snl 31:30] Valetta sulous, kauneudenloisto tyhjää; ylistetty se vaimo, joka Jhwh:a pelkää.

Vuoden 1933 suomenkielisestä käännöksestä löytyy monesta muusta kohtaa kuin edellämainituista lauseista sanat sulous ja suloinen, mutta niiden käännösten takana ei ole sanaa chen.

Verbi chanan                                                                                                                           Vine's Complete Expository Dictionary of Old and New Testament Words teoksesta ei löydy sanaa forgiveness eikä sanaa pardon käännökseksi sanalle sanalle chen, mutta teoksessa todetaan, että verbin hanan merkityssisältö on : 'to be gracious, considerate, to show favor. This word is found in ancient Ugaritic with much the same meaning as in biblical Hebrew. But in modern Hebrew hanan seems to stress the stronger meaning of 'to pardon or show mercy'.' [Sanakirjan mukaan verbi hanan [chanan] on samaa sanajuurta kuin sana chen.]

No mutta sehän ei minua kiinnosta mitä hanan [chanan] modernissa hebreassa tarkoittaa, minua kiinnostaa mitä se sana oikeasti Raamatussa tarkoittaa. Ja olen myös jostain lukenut englanniksi väitteen, että nykyhebrea on saksoittunut [germanisation]. Sitäpaitsi mielestäni vaikuttaa siltä, että Vine's Complete Expository Dictionary of Old and New Testament -teoksen hebrean sanoja käsittelevä osa eli Nelson's Expository Dictionary of Old Testament, on uudempaa tuotantoa kuin Vine'n kreikankielisiä sanoja käsittelevä kirjan osa. Mounce's Complete Expository Dictionary of Old and New Testament Words väittää, että verbillä hanan voi olla vivahde forgive, [antaa anteeksi], mutta myös tuo Mounce'n sanakirja on uudempaa tuotantoa. En usko, että verbi hanan tarkoittaisi antaa anteeksi enkä usko, että sillä olisi sellaista armahtaa merkitystä kuin englannin verbillä pardon. Gesenius' Hebrew-Chaldee Lexicon teoksesta eikä Jeff A Benner's The Ancient Hebrew Lexicon teoksesta EI LÖYDY sanaa forgive eikä sanaa pardon käännökseksi sanalle hanan [chanan]. Mielestäni sanakirjoissa on eroa, ja mielestäni jotkut uudet sanakirjat ovat suurpiirteisempiä ja epätarkempia kuin jotkut hyvät vanhemmat sanakirjat. Toki mielestäni Jeff Benner'in The Ancient Hebrew Lexicon'issa on paljon hyvää, vaikka se onkin uusi, mutta se sanakirja onkin erityyppinen kuin monet muut uudet, toki en aivan kaikkia Jeff Bennerin käännösehdotuksia pidä oikeina. Mielestäni Novumin sanakirja on liian epätarkka ja huono.

Myöskään The Brown-Driver-Briggs Hebrew and English Lexicon -teoksesta eikä Davidson'in The Analytical Hebrew and Chaldee Lexicon teoksesta ei löydy sanoja forgive eikä pardon käännökseksi verbille hanan, tuossa Brown-Driver-Briggs'in teoksessa ensimmäinen määritelmä sanalle hanan on: shew favour, to be gracious.

[4.Moos. 6:24-25, jakeessa verbi chanan]

Siunatkoon sinua Jhwh ja varjelkoon sinua

valaiskoon Jhwh kasvonsa sinulle ja osoittakoon-suloutta sinulle

- - - - -

Blue Letter Biblen mukaan sana checed löytyy 248 kertaa Vanhassa testamentissa. Vuoden 1933 suomalaisessa käännöksessä sana checed [heced] on käännetty mm. sanoilla armo, laupeus tai suosio. Mielestäni sana laupeus on hyvä käännös sanalle checed. Toki en ole tutkinut sanaa checed yhtä paljon kuin mitä olen tutkinut sanoja chen ja kharis, en ole vielä tarpeeksi tutkinut sanaa checed, jotta tietäisin mikä olisi paras käännös sanalle checed. Mutta kuten sanoin, mielestäni sana laupeus on hyvä käännös sanalle checed, EN kääntäisi sanaa checed sanalla armo, koska [nyky]suomenkielessä sanalla armo on yhtenä merkityssisältönä anteeksianto, ja hyvien sanakirjojen perusteella vaikuttaa mielestäni siltä, että checed ei tarkoita anteeksiantoa.

Vine's Complete Expository Dictionary of Old and New Testament sanakirjasta s. 142 käy ilmi, että Vanhan testamentin kreikankielisessä Septugintakäännöksessä hebrean sana checed on käännetty melkein aina sanalla eleos. Blue Letter Biblestä käy ilmi, että kreikan sana eleos löytyy 28 kertaa Uudessa testamentissa. Tuo sana eleos on käännetty sanalla laupeus v. 1938 suomalaisessa käännöksessä noissa jakeissa. [Seitsemässä muussa kohtaa, joissa on sana laupeus suom v. 1938 käännöksessä, on kreikankielisessä tekstissä jokin samaa sanajuurta kuin sana eleos oleva sana.] Katkelma Novumin sanakirjasta: ... 'laupeus [eleos] kuvaa hyvyyttä, joka ojentaa meille auttavan kätensä'.

Osmo Pöysti opettaa, että kreikan verbi eleeoo tarkoittaa osoittaa laupeutta, ja myös Novumin samakirjassa mainittiin ilmaus harjoittaa laupeutta käännöksenä verbille eleeoo.

- - - - -

Useammassakin englanninkielisessä sanakirjassa nomini racham [raham] on määritelty sanalla compassion.

Vuoden 1933 käännöksessä jakeessa Jes. 47:6 nomini racham on käännetty sanalla sääli: Minä vihastuin kansaani, annoin häväistä perintöni, minä annoin heidät sinun käsiisi; et osoittanut sinä heille sääliä.

Blue Letter Biblen mukaan jakeessa San. 28:13 hebrean verbi racham on pual-muodossa. Blue Letter Biblen mukaan verbi racham tarkoittaa pual muodossa: "to be shown compassion, be compassionate". San. 28:13 Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se "racham". Mielestäni tuossa jakeessa verbin racham voisi kääntää sanoilla saa-säälin. [Ja vaikka nykyisin joidenkin ei-uskovien mielestä sääli on huono asia, niin mielestäni oikea sääli ei ole huono asia, enkä löydä muutakaan sopivaa suomen kielen sanaa, jolla voisi kääntää sanan racham.]

Eräältä nettisivulta poimittua: "The most prominent rendering for racham in the Septuagint [LXX] is oiktirmos. This word occurs five times in the N.T. Suomeksi: "Huomattavin käännös sanalle racham Septuagintassa on oiktirmos. Tämä sana löytyy viisi kertaa Uudessa testamentissa."

Novumin sanakirja antaa sanalle oiktirmos aivan ensimmäiseksi merkitykseksi sääli ja adjektiiville oiktirmoon aivan ensimmäiseksi merkitykseksi säälivä. Osmo Pöysti opettaa, että kreikan verbi oikteiroo tarkoittaa verbiä sääliä. Myös Juuso Hedbergin Uuden testamentin kreikkalaissuomalainen sanakirja sekä myös Novumin sanakirja antavat verbille oikteiroo aivan ensimmäiseksi merkitykseksi sääliä. [En silti suosittele Novumin sanakirjaa, sillä mielestäni siinä on sanojen selitysten välissä runsaasti väärää opetusta.]

Jakeessa Luuk. 6:36 on adjektiivi oiktirmoon [oiktirmon]. Vuoden 1938 käännöksessä tuo sana oiktirmoon on käännetty sanalla armahtavainen tuossa jakeessa. Mielestäni sanaa oiktirmoon EI pidä kääntää sanalla armahtavainen tuossa jakeessa Luuk. 6:36, [sillä jos sen sanan kääntää sanalla armahtavainen tuossa jakeessa, niin mielestäni on riski, että joku ymmärtämätön saattaa LUULLA, että hänen tulisi puolustaa rikkoneita jopa joissain asiallisissa ja kohtuullisissa kurinpito- ja rangaistustilanteissa, joissa rikkoneen väärä teko on kohdistunut johonkin toiseen henkilöön].

Koska v. 1992 käännös on mielestäni erittäin huono käännös, niin en käsittele sitä tässä muuta kuin hieman jakeen Val. 3:23 osalta, sillä tiedän, että ainakin kahdelle henkilölle se, miten tuo jae Val 3:23 on siinä käännöksessä käännetty [v. 1992 käännökseen on tuohon jakeeseen lisätty sana armo, vaikka sitä ei ole hebreankielisessä tekstissä], on aiheuttanut tietynlaisen opillisen harhakäsityksen. En katso rakentavaksi toistaa sitä opillista harhakäsitystä tässä. Jakeessa Val. 3:22 on sanat checed ja racham, checed tulisi mielestäni kääntää sanalla laupeus ja racham sanalla sääli. Vuoden 1776 käännöksessä ne molemmat sanat on käännetty sanalla laupius tuossa jakeessa, v. 1933 ja 1992 käännöksessä sanoilla armo ja laupeus, mutta v. 1992 käännökseen on siis lisätty myös sana armo seuraavaan jakeeseen.

[Val. 3:23, YLT] New every morning, abundant [is] thy faithfulness.

- - - -

En siis hyväksy sanaa armo käännökseksi hebrean sanoille chen, checed, ratson, racham ja gedula enkä kreikan sanalle kharis, sillä suomen kielessä ainakin joissain sanakirjoissa sanalle armo on mainittu yhdeksi merkityssisällöksi anteeksianto, mutta edellä mainitut hebrean sanat ja kreikan sana eivät mielestäni tarkoita anteeksiantoa, ja mielestäni ne eivät tarkoita myöskään sellaista armahdusta kuin englannin sana pardon. Mutta mielestäni jakeessa Luuk 18:13 sanat 'olla armollinen' sopivat kyllä käännökseksi kreikan sanalle hilaskomai. Sana hilaskomai löytyy tuon jakeen lisäksi myös jakeesta Heb. 2:17, jossa sana hilaskomai on käännetty sanalla sovittaa.]

Luuk. 18:13 ... ole minulle syntiselle armollinen.                                                            [Luuk 18:14, RK-käännöksestä] Minä sanon teille: hän meni kotiinsa vanhurskautettuna, tuo toinen ei. Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään.

Jakeissa Room. 9:15, 9:16 ja 9:18 ilmaisu olla armollinen on käännöksenä kreikan verbille eleeoo. Osmo Pöysti opettaa, että kreikan verbi eleeoo tarkoittaa osoittaa laupeutta. Käsittääkseni jae Room. 9:15 on siteeraus jakeesta 2.Moos. 33:19, ja jakeessa 2.Moos. 33:19 on verbi chanan [käännetty verbillä eleeoo] sekä verbi racham [käännetty verbillä oiktiroo].

Kävin läpi v. 1938 Uuden testamentin käännöksestä ne lauseet, joissa on verbi armahtaa. Useimmissa niissä on verbi eleeoo, muutamassa verbi splagchnizomai, ja muutamassa kohtaa verbi oiktiroo ja yhdessä kohtaa verbi sōzō; yhdessäkään EI SIIS OLLUT sellaista verbiä, joka sanakirjan mukaan tarkoittaisi englannin verbiä pardon.   Splagchnizomai tarkoittaa Blue Letter Biblen mukaan seuraavaa: to be moved as to one's bowels, hence to be moved with compassion, have compassion [for the bowels were thought to be the seat of love and pity]. Splagchnizomai on King James käännöksessä käännetty sanoilla have compassion tai move with compassion.

Jakeessa Jaak. 5:11 sana armahtavainen on käännöksenä sanalle oiktirmoon. Novumin sanakirja antaa sanalle adjektiiville oiktirmoon aivan ensimmäiseksi merkitykseksi säälivä. Jakeessa Kol. 3:12 sana armahtavaisuus on käännöksenä sanalle oiktirmos ja jakeessa Room. 12:1 sanat armahtava laupeus on käännöksenä sanalle oiktirmos. Novumin sanakirja antaa sanalle oiktirmos aivan ensimmäiseksi merkitykseksi sääli.  

Jakeessa 1.Piet. 3:8 sana armahtavainen on käännöksenä sanalle eusplagchnos. Blue Letter Biblen mukaan sana eusplagchnos tarkoittaa:

  1. having strong bowels
  2. compassionate, tender hearted

Eusplagchnos on käännetty jakeessa 1.Piet. 3:8 YLT:ssä sanalla compassionate ja KJV:ssä sanalla pitiful.

Jakeessa Luuk. 1:28 on sana armoitettu käännoksenä verbille charitoō [kharitoo]. Sivuston Blue Letter Bible mukaan se tarkoittaa

 1. to make graceful

   A.  charming, lovely, agreeable

2. to persue with grace, compass with favour

3. to honour with blessings

 - - - - --

Entä sitten verbi kharizomai?

Blue Letter Biblen mukaan mukaan verbin kharizomai yksi merkitys on forgive ja verbi kharizomai tulee sanajuuresta kharis. Mielestäni se, että verbin kharizomai yksi merkitys on forgive [suoda anteeksi, antaa anteeksi], ei tarkoita sitä, että sana kharis tarkoittaisi anteeksiantoa. Onhan suomenkin kielessä esim. sanoilla juoda ja juopotella, osittain erilainen merkitys, vaikka ne ovatkin samaa sanajuurta. Blue Letter Biblen mukaan verbi kharizomai tulee sanasta kharis ja sana kharis tulee verbistä khairo. Eli mielestäni Blue Letter Biblen perusteella vaikuttaa siltä, että kharizomai tulee sanasta kharis eikä toisinpäin, ja kharis tulee verbistä khairo. Blue Letter Biblessä EI ollut sanoja forgive eikä pardon käännöksenä verbille khairo. Blue Letter Biblen mukaan verbi khairo tarkoittaa

1. to rejoice, be glad

2.to rejoice exceedingly

3. to be well, thrive

4. in salutations, hail!

5. at the beginning of letters: to give one greeting, salute

- - - - - -

Eräs tärkeä pointtini tällä sivulla oli osoittaa se, että sanat chen, checed, racham ja kharis eivät tarkoita anteeksiantoa. Mutta ajattelin ottaa lopuksi esille, verbin kharizomai lisäksi, muutaman sellaisen sanan, jotka löytyvät Raamatusta ja jotka hyvien sanakirjojen mukaan tarkoittavat suomennettuna päästää anteeksi / antaa anteeksi tai anteeksipäästö /anteeksianto.

calach - päästää anteeksi, antaa anteeksi, armahtaa

Gesenius Lexicon'in mukaan calach tarkoittaa to pardon, forgive ,"The primary idea seems to be that of lightness, lifting up".

Jeff Bennerin mukaan calach tarkoittaa forgive ja tulee sellaisesta sanajuuresta, joka tarkoittaa lifing one out of a debt.

Kreikan sana aphesis [afesis], suomennettuna mm. päästö / anteeksipäästö/ anteeksianto, armahdus

Aphesis                                                                                                                                          1. release from bondage or imprisonment                                                                           2. forgiveness or pardon, of sins, remission of the penalty

Mm. jakeessa Ef. 1:7 on kreikan sana aphesis, ohessa käännetty anteeksipäästö / anteeksianto

[Jakeista Ef. 1:6-7] siinä rakastetussa jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksipäästö, hänen suloutensa rikkauden mukaan.

[Jakeista Ef. 1:6-7] siinä rakastetussa jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksianto, hänen suloutensa rikkauden mukaan.

[Ef. 1:7] in whom we have the redemption through his blood, the remission of the trespasses, according to the riches of his grace,

[Apt. 2:37-38] ja kuulleina heitä-pisti sydämessä ja puhuivat Kefalle ja jääneille lähettiläille: mitä teemme miehet veljet. Ja Kefa sanoi heille: jälkeenmuutosharkitkaa ja kastattukoon kukin te nimelle Jesus messiaan anteeksipäästöön hairahdusten ja saatte lahjan hengen pyhän

[jakeesta Apt. 26:18] palaamaan pois pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta luokse elohimin vastaanottamaan anteeksipäästön hairahduksista ja osan pyhitetyissä uskolla minuun

Blue Letter Bible mainitsee verbin aphiemi [afiemi] yhtenä merkityksenä forgive, suomennettuna päästää anteeksi /antaa anteeksi.

[Mark 2:10] Mutta tietääksenne, että ihmisen pojalla on valta maan päällä päästää syntejä anteeksi, niin - hän sanoi halvatulle

[Luuk. 5:20] Ja nähdessään heidän uskonsa hän sanoi: ihminen, sinun syntisi ovat sinulle anteeksipäästetyt

[1.Joh. 1:9] Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

Uskon, että Jhwh elohim anteeksiantavainen, kts. Psa 86:5. Mutta suom. Raamatunkäännöksissä on monessa kohdassa sana armollinen, laittaisin moniin niistä lauseista sanan armollinen tilalle jonkun toisen sanan [mutta en jakeeseen Luuk. 18:13], sillä mielestäni sana armollinen varsinkin niin monesti toistettuna käännöksessä saattaa antaa hieman vinoutuneen kuvan, jos ihmiset luulevat, että niissä kohdissa sana armollinen tarkoittaisi myös anteeksiantavaista. Sana callach, joka siis löytyy Psalmista 86:5, ja on käännetty sanalla anteeksiantavainen v. 1933 käännöksessä, löytyy Blue Letter Biblen mukaan vain yhden kerran Raamatusta.

Mielestäni ei sovi sekoittaa sanojen merkityksiä, mielestäni ei pidä luulla, että niissä kohdissa, joissa kharis on käännetty sanalla armo, tarkoitettaisiin anteeksiantoa. Eli uskon kyllä, että Raamatussa puhutaan anteeksipäästöstä / anteeksiannosta, mutta mielestäni ei pidä luulla, että kharis, chen, checed ja racham muka tarkoittaisivat anteeksiantoa.

Verrataanpa ilmaisua sulouden alla ja armon alla. Jos joku tekee suuren synnin, vaikkapa tietoisesti sanoo valheellisen todistuksen lähimmäisestään, niin vaeltaako hän silloin enää hengessä sen synnin tehdessään, ja minkä alla hän on siinä langenneessa tilassa? Arvelen, että hän ei siinä tilassa ole enää elohimin sulouden alla, ellei hän sitten jälkeenmuutosharkitse [metanoeo] ja tunnusta sitä hairahdusta [syntiä]. Mutta jos joku luulee, että armo ilmaisussa armon alla tarkoittaisi anteeksiantoa, niin ehkäpä hänelle saattaa tulla vähän vääristynyt käsitys jakeista Room. 6:14-15. [Uskon, että sana laki viittaa jakeessa Room. 6:14 ja Gal. 5:18 viiteen Mooseksen kirjaan]

[Room. 6:14-16, v. 1938 käännös hieman korjattuna]

Sillä hairahduksen ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan sulouden alla.  Kuinka siis on? Saammeko hairahtua, koska emme ole lain alla, vaan sulouden alla? Ei suinkaan. Ettekö tiedä, että jolle antaudutte palvelijoiksi kuuliaisuuteen, palvelijoita olette [sille], jolle olette-kuuliaisia, joko hairahduksen [palvelijoita] kuolemaan tai kuuliaisuuden vanhurskauteen.

[Room. 6:15] What then? Shall we sin because we are not under the law but under grace? Let it not be!

Huomaa sana JOS.

[1.Joh. 1:9] Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

[Gal. 5:18] Mutta jos hengellä johdetaan-teitä, niin ette ole lain alla                              [Gal. 5:18, v. 1776 käännös] Mutta jos te Hengeltä hallitaan, niin ette ole lain alla.

E. N. opettaa: 'Paavali osoitti, että se että ei ole lain alla oli ehdollista perustuen hengessä vaeltamiselle, ei lihassa. Paavali sanoo': [Gal 5:16-25] Minä sanon: vaeltakaa hengessä, niin ette lihan himoa täytä.
Sillä liha himoitsee henkeä vastaan, ja henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte.
Mutta jos hengellä johdetaan-teitä, niin ette ole lain alla.
Ja lihan teot ovat ilmeiset, joita ovat aviorikos, haureus, saastaisuus, irstaus,
epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eripuraisuudet, harhaopit, kateus, murhat, juopottelut, rellestykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista tekevät, eivät peri elohimin kuningaskuntaa.
Ja hedelmä hengen on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, hyvänsuopuus, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsehillintä
Sellaista vastaan ei ole laki. Ja ne, jotka [ovat] [sen] messiaan, ristiinnaulitsivat lihan himoineen ja haluineen. Jos elämme hengellä, hengellä myös vaeltakaamme.